Mitä EU tekee
Euroopan unioni antaa humanitaarista apua siellä, missä sitä kipeimmin tarvitaan, ja reagoi nopeasti sekä ihmisen aiheuttamiin katastrofeihin että luonnononnettomuuksiin. Toiminnan lähtökohtana on vahva sitoutuminen haavoittuvimmassa asemassa olevien uhrien suojeluun.
EU:n toiminta perustuu oikeudenmukaisuuteen ja puolueettomuuteen kansainvälisten humanitaaristen periaatteiden ja humanitaarista apua koskevan eurooppalaisen konsensuksen mukaisesti. Apu tavoittaa hätää kärsivät yhteisöt ilman syrjintää eli rotuun, etniseen ryhmään, uskontoon, sukupuoleen, ikään, kansallisuuteen tai poliittiseen suuntautumiseen katsomatta. EU:n jäsenmaat ja toimielimet ovat yhdessä yksi maailman johtavista humanitaarisen avun antajista, ja ne osoittavat solidaarisuutta niitä kohtaan, jotka tarvitsevat kiireellistä apua maailman eri kolkissa.
Numerotietoa EU:n humanitaarisesta avusta
Toiminta-alat
Toimet lasten suojelemiseksi aseellisissa konflikteissa
Varmistetaan, että lapset voivat jatkaa koulunkäyntiä ja että myös opettajat saavat koulutusta
Tehostetaan humanitaarisen avun ja hätäavun antamista epävakauden leimaamissa maissa
Varmistetaan, että valtaosa nälkää näkevistä ja haavoittuvassa asemassa olevista ihmisistä saa kriisitilanteessa syömäkelpoista ja ravitsevaa ruokaa
Avustetaan asuinsijoiltaan siirtymään joutuneita
Heikoimmassa asemassa olevien terveydenhuolto hätätilanteissa
EU:n toimet lasten aliravitsemuksen torjumiseksi
Huolehditaan yhteisöjen suojelusta humanitaarisen perusavun toimittamisesta rauhanturvajoukkojen lähettämiseen
Hätämajoitus ja -asuttaminen katastrofitilanteessa tai sellaista ennakoiden
Tärkeimmät saavutukset
- Euroopan komissio on vuodesta 1992 lähtien toimittanut humanitaarista apua yli 110 maahan. Vuosittain avunsaajia on miljoonia.
- EU:n budjetista humanitaarisen avun osuus on alle prosentin, vain noin 3 euroa EU:n kansalaista kohti vuodessa, mutta sillä voidaan pelastaa miljoonia ihmishenkiä eri puolilla maailmaa. Apu on erittäin vaikuttavaa, sillä se tavoittaa ihmiset, jotka yrittävät selviytyä eräissä maailman tuhoisimmissa kriiseissä.
- Viime vuosina EU:n humanitaarisella avulla on ylläpidetty elämää Syyrian, Ukrainan, Jemenin, Palestiinan, Afganistanin ja Kongon demokraattisen tasavallan konflikteissa ja autettu kokonaisia yhteisöjä selviytymään ankarissa olosuhteissa.
- EU:n humanitaarista apua annetaan myös ilmastokriiseissä, jollaisia ovat esimerkiksi kuivuus Sahelin alueella ja Afrikan sarvessa, tulvat Bangladeshissa ja El Niño -sääilmiö eteläisessä Afrikassa ja Intian valtamerellä.
- EU:n humanitaarisessa avussa pääpaino on heikoimmassa asemassa olevien, kuten lasten, naisten ja vammaisten, suojelussa. Keskeinen osa toimintaa on koulutuksen tukeminen hätätilanteissa, jotta lapset voivat jatkaa oppimista myös konfliktitilanteissa tai pakolaisuuden aikana.
- EU investoi valmiusaloitteisiin, joilla yhteisöjä autetaan selviytymään paremmin tulevista kriiseistä. Esimerkkeinä voidaan mainita varhaisvaroitusjärjestelmät ja hätätilanteissa toimimiseen valmistava paikallistason koulutus.
Valokeilassa
Kansainväliseen humanitaariseen järjestelmään kohdistuu tälle hetkellä suuria paineita. Gazan, Ukrainan ja Sudanin konfliktien puhkeaminen ja samaan aikaan toteutetut ankarat rahoitusleikkaukset merkitsevät sitä, että avun antamisen tavat on priorisoitava uudelleen. Vastatakseen edessä oleviin haasteisiin Euroopan komissio on ehdottanut uusia toimintatapoja, joiden avulla se pyrkii lisäämään EU:n humanitaarisen avun vaikuttavuutta kaikkialla maailmassa. Uuteen lähestymistapaan kuuluvat muun muassa tiiviimpi yhteistyö kumppaneiden kanssa, jotta humanitaarinen apu voidaan toimittaa turvallisesti sitä tarvitseville ihmisille, avustustyöntekijöiden suojeleminen ja avun tehostaminen sekä yhteistyö nykyistä useampien järjestöjen kanssa, jotta voidaan parantaa yhteisöjen selviytymiskykyä ja vähentää pitkän aikavälin riippuvuutta avustuksista.
Tätä sivua on päivitetty viimeksi 27 toukokuuta 2026